Bnr mannynneulaset2

News archive 2004

Ihmiset paikkaavat koneiden virheitä

05.06.2004

Uusi-Rauma, Sanni Anttila

Koneet ovat korvanneet monessa tehtaassa ihmisen, koska automatiikka hoitaa työtehtävät nopeammin, varmemmin ja halvemmalla kuin ihminen.

Mihin enää tarvitaan ihmistä nykyajan tehtaassa?

Euroopan moderneinta tislaamolaitosta, raumalaista Forchemia pyörittää työvuorossa kahdesta kolmeen ihmistä. Heidän tehtävänsä on valvoa, että koneet toimivat niin kuin pitääkin.

Vuonna 2002 perustetulla, mäntyöljyä jalostavalla Forchemilla on 39 työntekijää, joista 24 toimihenkilöitä ja 15 työntekijöitä. Automaation lisäksi alhaista työntekijämäärää selittää useat ulkoistussopimukset, joiden kautta yhtiö työllistää kymmeniä ihmisiä.

Henkilömäärä on pysynyt kahden vuoden ajan samana, eikä määrää ole tarve muuttaa mihinkään ainakaan lähiaikoina. Koska kyseessä on uusi laitos, henkilöstön määrä vastaa hyvin tämänhetkisiä tarpeita.

– Jos alamme jatkojalostaa mäntyöljyä pidemmälle, se voisi tuoda uusia työpaikkoja, Saarenko arvioi, ja lisää, että toisaalta supistamiseenkaan ei ole tarvetta.

– Vaikea kuvitella, mikä työ voisi siirtyä koneen hoidettavaksi. Ainakaan vielä toistaiseksi ei ole keksitty kuorma-autoa, joka liikkuisi ilman kuskia.

Laitosta pyörittää viidessä vuorossa kahdesta kolmeen henkilöä.

– He vastaavat prosessin ohjauksesta – tietokoneella kun ei ole aivoja, joilla ajatella, Saarenko toteaa.

Käytännössä työhön kuuluu prosessin toiminnan valvominen laboratorionäytteitä ottamalla, tietokoneen näyttöpäätteitä seuraamalla ja silmämääräisesti havainnoimalla. Automaatiolaitteissa on olemassa virhediagnostiikka valmiina ja mekaanisissa laitteissa mahdolliset viat yritetään estää erilaisilla ennakoivilla tarkastuksilla.

Häiriöiden havainnoimisessa ihminen on Saarengon mukaan ainakin toistaiseksi konetta luotettavampi "väline".

– Tekniikka periaatteessa mahdollistaisi sen, että laitosta ajettaisiin kotoa käsin. Paikan päällä olevaa ihmissilmää ei kuitenkaan voita mikään, hän kuvailee ja kertoo, että Forchemin naapurissa oleva AGA:n ilmakaasutehdas pyörii jo tällaisella kauko-ohjauksella.

– Siellä ei ole yhtään miestä töissä, vaan laitosta käytetään Harjavallasta käsin.


Alasajosta suurimmat kustannukset

Työntekijöiden tehtävä Forchemissa on lähinnä koneiden tekemien virheiden korjaaminen.

– Yleisesti ottaen voi sanoa, että sitten ihmisellä on töitä, kun prosessiin tulee jokin häiriö. Työ voi olla vaikka pumpun mekaanisen akselitiivisteen vaihto, Saarenko antaa esimerkin.

Miten usein vikoja sitten ilmenee?

– Aluksi, ensimmäisen puolen vuoden aikana, tiettyjen laitteiden kanssa oli useammin ongelmia. Nyt lapsentaudit ovat jo takana ja on päästy tasaiseen käyntiin, Saarenko toteaa.

Loputonta auvoa ei kuitenkaan ole odotettavissa.

– Osilla on tietty elinikä, jonka jälkeen ne rikkoutuvat. Samalla tavalla kuin esimerkiksi jarrupalat autossa, Saarenko toteaa.

Suurin taloudellinen vahinko ei kuitenkaan ole osien uusiminen; siitäkään huolimatta, että yhden tiivisteen hinta voi olla noin 10 000 euroa.

– Eniten maksaa, jos laitos joudutaan ajamaan alas. Tuotanto keskeytyy ja ihmiset eivät ole tuottavassa työssä.
Suuri on tehokasta

Ilman ihmisiä laitos ei siis pyörisi. Mutta miten on koneiden laita: ovatko ne välttämättömyys?

– Mäntyöljyä on tehty jo sata vuotta sitten, eikä silloin ollut prosessiautomaatiota. Joten kyllä tuotanto on mahdollista ilman nykyajan tekniikkaakin, mutta silloin tarvittaisiin enemmän työntekijöitä, ja se taas laskisi kannattavuutta ja tekisi laadusta nykyistä epätasaisempaa.

Uusimman tekniikan hyödyntäminen onkin juuri se, millä Forchem aikoo pärjätä markkinoilla.

– Meidän on löydettävä jotain etua verrattuna tislaamoon, jossa on vanhempaa tekniikkaa. Vanhoissa laitoksissa on enemmän henkilöitä töissä, niiden kapasiteetti on pienempi ja ne kuluttavat enemmän energiaa tuotettua tonnia kohti, Saarenko toteaa, ja lisää, että kehittynyt tekniikka vapauttaa ihmiset turhista rutiineista.

– Vaikka se ei tietenkään lohduta työntekijää, joka jää tekniikan kehittymisen myötä ilman töitä.

– Valitettavasti trendi on se, että suuri on tehokasta ja vahvin jää henkiin. Jossain vaiheessa luulisi kyllä rajan tulevan vastaan tässäkin kehityksessä.

Missä se raja sitten kulkee? Tuleeko vastaan aika, jolloin kaikki tehtaat toimivat ilman työntekijöitä?

– Ihmistä tarvitaan tehtaassa jatkossakin, mutta kyse on siitä, kuinka paljon. Ihmistä tarvitaan ohjaamaan prosessia ja kehittämään laitteita.

Tislaamo on Saarengon mukaan niin mittava laitekokonaisuus, että sitä on lähes mahdotonta siirtää minnekään muualle.

– Tislaamon on logistisesti edullista sijoittua lähelle sellutehdasta. Koko tehdasta ei helpolla lähdetä viemään itään halvemman työvoiman perässä. Tässä mielessä meidän työntekijöillä on varma työpaikka tulevaisuudessakin, Saarenko päättää.


Kiertosysteemi pitää ammattitaitoa yllä


Forchemin työntekijä Tommi Andersson istuu valvomossa ja tarkkailee näyttöpäätteeltä tehtaan prosessista välittyviä arvoja. Kaksi muuta vuorossa olevaa prosessihoitajaa ovat "kentällä" tarkistamassa, että oikeat hartsitynnyrit löytyvät seuraavana päivänä oikeasta paikasta, kun rekka tulee hakemaan niitä.

Tietokoneruutujen tuijottaminen on siis vain osa työntekijöiden työnkuvaa. Samat työntekijät tekevät kaikki mahdolliset prosessiin liittyvät työtehtävät raaka-aineiden vastaanotosta laitteiden huollon valmisteluun.

– Meillä on kiertosysteemi, jonka periaatteena on, että kaikki tekevät kaikkea. Sillä tavalla mielenkiinto säilyy ja ammattitaitoa tulee pidettyä yllä.

Työkavereiden vähäisyys ei Anderssonia haittaa. Hänen mukaansa työ ei edes ole kovinkaan yksinäistä.

– Jos prosessi toimii hyvin, olemme kaikki täällä valvomossa. Yksin ollaan yleensä vain silloin, kun prosessissa tapahtuu jotain poikkeavaa, Andersson sanoo.


Ihminen vs kone


Return to headlines



Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä